Eurostarin hakeminen

Heinäkuun alussa Eurostarille tehtiin siipisalon tarkistus Tampereella. Luultu nopea parin tunnin tarkistus osoittautui lopulta useiden kuukauksien odotteluksi. Italiassa tapahtuneen lento-onnettomuuden takia, jossa Eurostar oli osallisena, määrättiin kaikki maailman 600 Eurostaria siipisalon tarkistukseen.

Suomessa noin viidentoista Eurostarin siipi tai siivet lähtivät Tsekkeihin korjattavaksi, koska näissä siivissä huomattiin ultra-äänimittauksissa ongelmia kestävyydessä. Valitettavasti yksi näistä Eurostarin siivistä oli meidän koneestamme. Syy miksi juuri näissä tietyissä Eurostarin siivissä oli vikaa, johtui siitä, että tietyn vuosimallin Eurostarien siivissä oli käytetty “huonoa materiaalia”.

Kun koneemme jäi Tampereelle, luvattiin meille, että huolto kestää maksimissaan kuukauden. Tämä kuitenkin osoittautui vääräksi ja korjaus Tsekin päässä viivästyi huomattavasti ja siiven korjaus kesti yhteensä kolme kuukautta.

Saimme kuitenkin vihdoin tällä viikolla tiedon että Eurostarin siipi on korjattu ja kone odottaa valmiina Tampereella.
Heti kun kelit vain osuivat kohdilleen, lähdimme hakemaan konetta Tampereelta. Haku tapahtui Lahdesta henkilöautolla, johtuen huonoista julkisista liikenneyhteyksistä Tampereen Lentokentälle.

Tampereen lentokentällä Eurostar oli ollut nämä kolme kuukautta lämpimässä hallissa. Päästyämme oikeaan halliin, pystyimme toteamaan että Eurostar oli ulkopuolisesti entisessä kunnossaan.

Lensimme kahden hengen miehistöllä Eurostarin takaisin Vesivehmaalle. Koneen päivä- ja lentoonlähtötarkistuksessa totesimme että kone toimii niin kuin pitääkin ja on lentokunnossa. Tampereen lentokenttä(EFTP) on lennonjonhdon alaisena, mikä tuo itsessään aina oman mausteensa lentämiseen, sillä pitää ensin tehdä lentosuunnitelma ja lentäessä olla vuorovaikutuksessa koko ajan lennonjohdon kanssa mikä on sinänsä hyvin mielenkiintoista.

Lähtömme Tampereelta sujui hyvin, sillä ei ollut ongelmia niin lennonjohdon kuin koneenkaan kanssa. Lentoon Vesivehmaalle toi haastavuutta melko navakka länsituuli. Tuulesta huolimatta löysimme hyvin Vesivehmaalle ja laskeutuminenkin sujui hyvin.
Nyt kone on taas kotona Vesivehmaalla ja voimme aloittaa jälleen koulutus- ja lentotoiminna ja yritää lentää niin paljon kuin pystymme vielä ennen syksyn masentavia ja lentokelvottomia kelejä.

Vaikka voitaisiinkin spekuloida, että siiven kanssa ei olisi tullut todennäköisesti mitään ongelmia ilman korjausta kuten ei ole tähänkään mennessä ollut, on lentämisessä kuitenkin ehdottoman tärkeää luottaa koneeseen sataprosenttisesti. Myös ilman siipien tarkistusta kentän reunalla puhuttaisiin siitä kestääkö Eurostarin siivet. Noiden puheiden jälkeen ei olisi kiva mennä lentämään. Nyt on varmuus, että siivet kestävät hyvin ja spekulaatiot niiden osalta voidaan lopettaa. On toki mielenkiintoista seurata, selviääkö Eurostarin tehdas Evektor tästä kalliiksi tulleesta tarkistus ja korjaus operaatiosta, varsinkin kun taloudessa eletään matalasuhdanteen aikaa ja tuotteilla noin yleisemminkin menekkivaikeuksia.

Artikkelin on kirjoittanut ilmailulinjalla opiskeleva Samuli Heikinheimo, joka on jo “koulutusputkessa” lennonopettajaksi ja näin ensi vuonna ensimmäisiä lennonopettajaksi koulutettuja ilmailulinjalaisia.